Mistä löytäisin joulumielen

Viikonloppuna töihin ajellessani ihastelin lumista maisemaa. Vaikka lunta ei paljoa olekaan, tien varrella olevat puut olivat kauniita ohuine lumipeitteisine oksineen.

Viikon kuluttua on jouluaatto. Itselläni on joulumieli jälleen täysin kadoksissa. On toki mukavaa katsella ja kuunnella töissä ihmisten eriasteista "jouluhörhöilyä". Kellä sitä on enemmän, kellä vähemmän.

Minä elelen päivän kerrallaan. Käyn töissä ja huilailen vapailla. Joulukoristelu on tänäkin vuonna helppoa. Vuodentakaiset joulukoristeet kun ovat valmiiksi paikoillaan viime joulusta. Samoin kuin viime jouluna edellisjoulusta ja niin edelleen. Tarvitsee vain pyyhkiä pölyt niistä. Lisäksi käyn ostamassa pienen muovikuusen olohuoneen nurkkaan. Jos nyt edes sen verran saan aikaiseksi.

Isäni toi aikoinaan meille oikean joulukuusen joka joulu. Kuusen tuoksu oli ihana. Kun kuusi oli sulanut, kannoin sen olohuoneeseen. Yhdessä pojan kanssa koristelimme sen. Kuusen latvatähti oli joka joulu kateissa ja loppujen lopuksi kävin ostamassa uuden. Voi olla, että meillä on jossain varaston nurkassa monta kuusen latvatähteä jemmassa...

Isäni kuoleman jälkeen olen kerran käynyt ostamassa joulukuusen kotiimme. Kun kuusi oli sula, kannoin sen olohuoneeseen paikoilleen. Siinä silmieni edessä,  ja yks kaks, kuusesta varisi lähestulkoon kaikki neulaset lattialle ja jäljelle jäi pelkkä alaston ranka. Kannoin rangan roskakatoksen ulkopuolelle seinää vasten joulumieltä tuomaan ja poiskuljetusta odottelemaan. Tämän jälkeen en ole joulukuusta ostanut.

Poikani on jo täysi-ikäinen. En oikein osaa sanoa, viihtyykö tuonikäinen joulunaikaan kotosalla. Kai hänkin jonkinasteista joulutunnelmaa kotiin odottaa. Kyllä minä jonkinlaista jouluateriaa virittelen tarjolle, sekä mandariineja ja niitä tummanpunaisia omenia pöydälle, käärepaperin ympäröimiä konvehteja ja glögiä. Tottakai poikani myös joululahjan saa.

Huomenna työpaikallani tarjotaan jouluateria. Minua hieman harmittaa, kun en itse pääse sitä syömään. Ilmainen ateria tuntuu aina tervetulleelta. Huomenna alkavat yövuorot, enkä viitsi ajella 60 kilometrin ylimääräistä matkaa jouluaterialle lounasaikaan. Jäisin tappiolle; Ilmainen ruoka versus bensiinin hinta. Tosin saisin syödä hyvää jouluruokaa ja nauttia tunnelmasta.

Loppujen lopuksi en itsekään tiedä, mitä mieltä olen joulusta. Joulunajassa on monia mukavia asioita. Tunnelman ja jouluruoan lisäksi hautausmaalle kynttilöiden vieminen ja kynttilämeren ihailu on ainutlaatuinen kokemus. Kauneimmat joululaulut täytyy kokea joka vuosi ja joululaulujen kuuntelu, sekä laulaminen ovat miellyttäviä ajatuksia. Kotona kynttilöiden sytyttäminen luo tunnelmaa. Siisti koti, kunhan sen vain siistiksi saa.

Tänä vuonna olen pääosin vapailla jouluna mennen töihin vasta Tapaninpäivänä. Olisin toki voinut viettää joulun työmaallakin. Pyhälisiä olisi tullut mukavasti ja pidän hoitotyöstä todella paljon, vaikka se välillä haasteellista onkin monella tapaa. Kuitenkin arvostan myös pitkiä vapaita ja sikäli on mukavaa, kun vapaapäiviä on neljä peräkkäin.

Ehkä joulussa minua eniten ahdistaa yksinäisyys, kun ei ole ihmisiä ympärillä. Toisaalta taas viihdyn usein ylhäisessä yksinäisyydessäni. Töissä tapaan paljon erilaisia ihmisiä ja oma rauha on tervetullutta työn sosiaalisuuden vastapainoksi. Ehkä minulle on jäänyt tietynlainen asenne joulunvietosta niistä jouluista, jolloin ei sosiaalista elämää ollut ja rahaakin oli hyvin niukasti jos ollenkaan mihinkään ylimääräiseen. Monenlaista on nähty ja koettu.

Kuulin taannoin hyvin surullisen uutisen eräästä ihmisestä ja se sai minut pohdiskelemaan, kuinka pinnallisia me ihmiset loppujen lopuksi voimmekaan olla ja kuinka arvokasta on, jos omistaa edes yhden oikean ystävän. Omalta osaltani yritän luvata tulla ensi vuonna edes hitusen paremmaksi ihmiseksi ja ajatella enemmän muutakin kuin omaa napaani.

Tänään elämme tätä päivää. Huomisesta ei voi kukaan tietää. Ehkä minäkin saan itseni oikein lämpimälle joulumielelle lähempänä joulua. Viikossa ehtii tapahtua paljon asioita, ainakin minun elämässäni. Jos en muuta lämpöä sieluuni saa, voin aina vääntää auton penkinlämmittimen täysille, niin takamuksen alueelta nousee höyry vielä pitkän aikaa autosta nousemisen jälkeen.

Ihanaa, rauhallista, lämmintä ja sydämellistä joulunaikaa ihan jokaiselle! Koetetaan pitää mielessämme Joulun perimmäinen sanoma.